No niin, kesä on saapunut toivottavasti jäädäkseen  Ollaan oltu koko viikonloppu koiranäyttelyissä, lauantaina Raumalla ja tänään Mynämäellä. Kyllä oli koiralle kova koettelemus tämä kuumuus. Itsellä tuntui eilen, että oma pää alkoi iltaa kohti pehmentyä. Koko ajan piti huolen, että koira olisi varjossa ja itse istua nökötettiin suorassa auringon paahteessa. Onneksi eilen pienen kävelymatkan päässä näyttelypaikalta oli pieni järven tapainen ja Remu kävi siellä vilvoittelemassa pariinkin otteeseen. Mikä onni omistaa lyhytkarvainen koira, jota ei näyttelyä varten tarvitse kovasti puunata . Paljon oli koirilla froteeloimia, joita ihmiset sitten kastelivat, todella näppärän näköinen varuste! Nähtiinpä eilen mastiffi, joka oli saanut emäntänsä t-paidan lainaan, hyvin pysyi viileänä märällä paidalla .

Lauantaina meidän kanssa kisaa Raumalla kävivät kaksi nuorta narttua. Toinen niistä Tanskasta asti pentuna tullut. Remu ei ollut kovin herrasmies, joten ei antanut tyttöjen voittaa vaan oli itse ROP ja sai toisen SERTinsä. Isäntä oli jo laskenut, että klo. 10 aikaan on auton nokka kohti kotia, toisin vaan sitten kävikin. Aluksi tuntui hirveältä ajatus odottaa ryhmäkehiä yli 5 tuntia, mutta lopulta se aika sitten kului syödessä, juodessa ja aurinkoa ottaessa. Meinasi päivän onni kaikota kerta heitolla, kun pururadalla kävelessä kohtasimme kyyn. Remu ehti ohi ja minä meinasin juuri astua kyyn eteen, kun huomasin. Kyy oli jo pää pystyssä valmiina hyökkäämään. Onneksi Remu tajusi olla tunkematta nokkaa siihen, vaan tuli viereeni vilkkaasti. Sen kyyn taival loppui kyllä siihen... No kello sitten lopulta alkoi näyttää puoli neljää ja alettiin siirtyä ryhmäkehiin. No siellä me kauniisti keikisteltiin, vaikka aurinko paahtoi ja Remun kieli viisti melkein maata. Oli kyllä haastavaa seisottaa koiraa siinä paahteessa, annoin luvan kyllä istuakin välillä, tuomarikin on vain ihminen eikä se kahdella silmällä pystyä kaikkia yhtä aikaa seuraamaan  Esiarvostelun jälkeen mentiin isoon kehään ja siellä taas ravattiin ja seistiin... No eipä me jatkoon päästy, eikä sitä odotettukaan. Vaikkakin ensin niin luulin, kun tuomari osoitti meitä kohti, mutta eih, se jatkopaikka meni viereiselle manchesterinterrierille.

Tänään saatiin nukkua hieman pitempään, sillä matka oli lyhyempi ja kehä "vasta" puoli 11. Tänään vastuksena toinen uros, jota olemme tavanneet ennenkin näyttelyissä. Ja jännäksihän se menikin, kumpikin sai ERIt ja sitte keikisteltiin paras uros kehässä... No Remu hoiti homman kotiin, ROP ja kolmas SERTi. Taas tuli iltapäivän ohjelmaksi etsiä varjoa koiralle ja itselle auringon rusketusta. Ryhmäkehä meni aika saman kaavan mukaan kuin eilen, Remu kyllä alkoi olla aika väsynyt ja tuskissaan. Taas seistiin auringon paahteessa ja odoteltiin kotiin pääsyä. Ei siis jatkopaikkaa tänäänkään, mutta onnellinen mieli

Päivän aikana saatiin myös hyviä uutisia Remun kasvattajalta, heidän omistamansa Remun veli Roki oli saanut tänään LUTA tuloksen täysillä 50 pisteellä !!!! 

Kehässä ravailua Mynämäessä

Ryhmäkehien odottelua